Paat meni plumpsis

Noniin talvikausi lusittu ja vene vedessä. Vielä tosin puuttuu kaiteet jotka on olleet tekeillä pajalla nyt kaksi kuukautta. Tälle päivälle olisi viimeisin arvio. Saas nähdä. Hekkikin on vielä hieman tuunattua mallia. Senin kipparin avustuksella saatiin jo ensimmäiset silmukan aikaiseksi. Muutama vielä niin kriittiset osat hekistä uusittu tuliterällä dyneemalla. Tavoitteena vielä mielissä ensi viikon tiistikset.

Kestää kestää

Jossain postissa aiemmin uhosin päivityksellä pressutelineen voinnista. Nyt muutaman tuulisen päivän jälkeen edelleen teline ja pressu ehjänä. Jotain siis onnistuikin.

Talven askareita

Purjenumero

Jottei kukaan vaan lulle että ensi keväänä olisi uusi vene radoilla, niin ilmoitellaan täälläkin että BEL-1 vaihtuu FIN-11761 numeroksi talven aikana. Suoritustasoon tällä muutoksella ei oletettavasti ole vaikutusta.

Peräsin

Täräytettiin peräsimen pohjaan 5mm poralla reikä ja vettähän sieltä tiputtelin hyvän aikaa. Noh eipä ole ylimäärävesi jäätymässä nyt siellä rakenteissa. Keväällä sitten sikaa ja ruuvia päälle. Josko tuo toisi muutaman kauden lisää elinaikaa peräevälle.

Aurinkosuojaa

Isompaan keulakolmioon tulee näillä näkymin UV suojat takaliikkiin. Päästään ainakin osittain eroon keulan pussitusrumbasta. Toki pienemmän fokan kanssa sitä vielä tulee, mutta investointina olisi ollut ehkä kyseenalainen koska käyttötunnit taitaa tulla lähiaikoina täyteen.

Kuorettomat kaiteet

Kaiteet rapsittiin pois jo syksyllä ja allekirjoittaneella olisi vielä nakkina hommata kaiteisiin uudet vaijerit ilman kuorta.

Tää oli tässä

Kuukauden projektin tuloksena vene saatiin talvikuntoon. Janoisia veijareita nuo kun viinaakin kului muodossa jos toisessa litra ja toinen. Paskatankkiakin rassattiin, radio saatiin kiinni edes johonkin, moottorissa tuoreet öljyt ja filtterit, vetolaitteessa uudet korkkien- ja propppujetiivisteet ja liemet, patjat varastossa, purjeet korjattavana, akkuja ladattu ja kirsikkana pressukin jo valmiina hajoamaan talven myrskyissä. Sen verran kokemusta varustamolla on talvisäilyksestä että ihan alusta ei tarvinnut aloittaa pressuiterointia ja ostaa Bilteman halvinta kevytpeitettä joka hajoaa jo kiinnitysvaiheessa ensimmäisestä kohtaa, vaan oikeen muotoonsa leikattu PVC riepale ottaa elementtejä vastaan. Kehikkokin on Exel putkesta paikan päällä räätälöity teline ja hyvältä vaikutti ainakin tyynellä paketti. Lisää kokemuksia sitten ensimmäisen myrskyn jälkeen aiheesta.

Talven purjehdustyhjiötä täyttämään sopii Virtual VOR. Tarkoituksena on virtuaalipurjehtia Volvo Ocean Race ainakin pari legiä. Ensimmäinen tosin meni jo sen verran heikosti että tuli DNF siitä legistä, mutta nythän tuohonkin on paljon paremmin aikaa kun ei tarviste paskatankkiakaan rassata.

Kesää odotellen.

Karvalakkien taistelu

Karvaisella veneellä ei ole kiva seilata joten aamu alkoi alapesulla. Samin hieno alapesulaite poisti ainakin osan möhnästä aamutuimaan sillävälin kun allekirjoittanut kävi kipparikokouksessa kuuntelemassa aamun viimeiset vinkit. Luokkajako sattui tällä kertaa tylysti meidän nenän eteen ja lähtö olisi ison luokan hitaimpana. Lähtö suosiolla sieltä kolmannesta rivistä, muttei suinkaan viimeisenä venepään ruuhkan avustamana. Klungan mukana ensimmäiseen kryssiin asti, jolloin alkoi eroa syntyä. Spinnu legillä välillä saatiin kiinnikkin hieman edellä menevää, mutta päntärin kohdalla oli taas jonkinlainen ero syntynyt. Pieni nukahdus spinnu trimmailussa ja näin se kostautuu. Spinnun laskussa taisi tulla tunnit täyteen alaliikille. Repesi normaalisti sujuneessa laskussa alaliikki irti. Teippiäkään ei tähän hätään löydetty tarpeeksi paikkaukseen joten spinnu sai levätä loppumatkan keulapunkassa. Toinen kryssipätkä Päntäriltä Malmikarille jäi selvästi nopeudessa ja kulmissa targeteistä. Allokkoa taisi olla tässä kohtaa enemmän kuin muilla pätkillä. Mutta sivulaskettelun päätteeksi päästiin Uusimatala-Koirakari kryssille joka antoi taas uutta intoa ensi kesälle. Vene saatiin raipattua jopa satunnaisesti lähes targetteihin veikkei nyt keskiarvoisesti puhutttukkaan vielä targettisuorituksesta. Loppu olikin sitten alamäki- ja sivutuuliajoa kun spinnukin lomaili. Maalissa vielä pientä valmistautumista kauden loppuun purjeet pois ja muuta huoltoa tehden. Purjehduskausi oli tässä ja toiminta jatkuu enemmän huollon merkeissä. Scrumboardille olikin jo kesän aikana ilmestynyt aikamoinen bäcklogi. Mikolle kiitos dokumentoinnista. Sailpixiinkin oli ilmestynyt jokin otos.

Tiistis 9.9 vikassa vika

Tästäpä ei paljon kerrottavaa jäänyt jälkipolville. Laitetaan nyt sitten kuva aiheesta.

Mukana varustamon lisäksi Mikko. Allekirjoittanut määräsi suuntaa ja muut pitivät vauhtia yllä. Lähdössä varman päälle venepäädystä huonoon paikkaa jonkinlaisella vauhdilla. Low blogin lanseeraaman Shit Fanin varjossa sijoitukset lipsui ja jäljelle jäi maaliin ajelu. Ainakin purjeet tuli huuhdeltua makealla vedellä. Vielä karvalakki olisi tarkoitus ajella ja laittaa kausi pulkkaan.

Tiistis 26.8.2014

Innosta puhkuen Amelien miehistö marssi veneelle kisaamaan. Pienen nimenhuudon jälkeen porukaksi saatiin kasattu varustamon henkilökunnan lisäksi Mikko ja Martti (@nmartti) joka on kunnostautunut Low:n kannella viime aikoina. Low näytti viettävän lepoviikkoa parin pilttuun päässä. Oli BOW ilmeisesti sen verran raskas tapahtuma.

Ennusteiden näyttäessä 1-4m/s tuulta Amelien miehistö viritteli keulille hieman isompaa kangasta. Varmaan G2 olisi tuolle meidän isoimmalle keulapurjeelle sopiva määritelmä.

Konetusta Melkille jossa purjeita ylös ja trimmimerkkejä teippailemaan. Spinnuakin kokeiltiin ennen lähtöviivaa ja ihan mukavia kulmia sillä näköjään kevyessä kelissä pääsee. Ennen starttia viivanpäät race kompuutterille ja pari lähestymisharjoitusta ja oltiin valmiina koitokseen E radalle.

Loputtoman harjoittelun tuloksena täydellinen lähtö veneen kyljestä vauhdin kanssa, mutta äkkiäkös sieltä jo alkoi koputtelemaan nopeammat peräpeiliä ja xcapelle pientä ohituspuolen valintaakin yritettiin näyttää, mutteivat uskoneet vaan ylhäältä ohi. No eipä sielä altakaan varmaan olisi päässytkään. Kevyen kelin trimmit on vielä sen verran hakusessa ettei meillä ollut juurikaan mahdollisuuksia pysyä muiden tahdissa, joten keskityttiin vain omaan suoritukseen. Joitamien vendojen jälkeen tuuli siftasi sen verran että päästiin suoraan WHC poijulle. Tässä vaiheessa viriteltiin taas spinnu iskukuntoon odottamaan, mutta poijun kierron ja pienen pankkiin ajelun jälkeen toteamus ettei spinnun nosto taida kannattaa jälleen kerran siftanneeseen tuulee jolloin spinnu pääsi käyttämättömänä takaisin keulapiikkiin. Käärmeluodon punaiselta kääntö kohti maalia ja vähän tiukkaa kryssiä alemmalla kurssilla vain position pitoa.

Tuloksena 10/20 kokonais ja 7/9 isossa luokassa ei aiheuttanut suurta juhlintaa kannella. Kisa oli sen verran lyhyt että purjeilla ajeltiin kotiin loppukesän illasta nauttien.