Amelien ensimmäiseen kisakoitokseen lähdettiin varustamon miehityksen (Ville, Sami ja Toni) lisäksi vanhastaan tutun Mikon ja uuden kasvon Tapio voimin. Jarrupyörään asettui Sami, allekirjoittanut sähelsi ison skuuttauksen sekä spinnun skuuttien kanssa, Toni sekä Tapio vetelivät keulakolmion naruista ja Mikko tutulla paikalla keulassa. Ennusteiden ja aaltopoijun näyttäessä 10 m/s lukemia ennen lähtöä vaihdettiin keulaan "Solent" eli olisko se sitten G3 täkäläisittäin. Keltainen T-paita luokkasta muistutukseksi takastaagiin ja eikun menoksi. Ensin pelkällä keulalla skuuttipisteet oikealle tontille jonka jälkeen iso ylös ja sekunnin mietintä ehtiikö spinnun kokeilla vielä ennen starttia. Olisi varmaan ehtinyt jos olisi muistanut että eihän tässä enää oltu pienen luokan lähdössä joten aikaa olikin 10 minuuttia enemmän. Noh olihan se spinnu todettu ehjäksi jossain Hollannin edustalla siirtopurjehduksella ja pakattu sen jälkeen miten sattuu. Startti tuli hieman puskista ja paikkana se kuuluisa kolmas rivi. Noh ainakin vauhtia saatiin joten viiva kyllä ylittyi suht nopeasti. Vapaissa tuulissa oli helppoa pitää vauhtia ja jääpoijulle saavuttiin Xcapen? peräpeilissä kiinni. Kierto hieman kaukaa eikä päästy sisäbaanalle joten pakkituuliin vaan kääntöpaikkaa etsimään. Jonkin ajan kulutta paikkakin löytyi ja siirto paaralle. Kryssi Rysäkarille meni pakkituulia väistellessä ja alamäessä sitten alkoi vimmattu spinnun virittely. Cara Pils höyryissä pakattu spinnu nousi mallikkaasti ja aukesi niinkuin kuuluukin, mutta jiippi sitten hieman venähti ja lopputulemana olikin alusvaate-esitys. Noh sillä ajeltiin hetki ja laskettiin pois häiritsemästä ja keskityttiin poijun kiertoon. Loppu olikin sitten avotuulissa laskettelua ja vastaantulijoiden morjestelua. Tuloksia odotellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti